Toimintaa
Topparoikan kerhotilat sijaitsevat Lahti-Heinola-rautatien varrella olevassa Vierumäen rautatieasemalla. Asemalla järjestetään yhdistyksen kerho-, talkoo- ja kuvaillat. Ylläpito- ja kunnostuskohteisiin kuuluu asema, ratavartijan mökki, sauna, resiinavaja sekä muutama piharakennus.
Yhdistys järjestää asemalla tapahtumia eri vuodenaikoina.
Topparoikan hallussa on erilaista museojunakalustoa. Vaunut ovat sijoitettuna Vierumäen ratapihan ykkösraiteelle. Osa kalustosta voidaan ottaa liikenteeseen.
Ydintoimintaa kuuluu kerhoradan rakentaminen. Rata kuvaa Lahden Vesijärven satamaa. Rataa esitellään Topparoikan osastolla eri tapahtumissa.
Tervetuloa mukaan toimintaan! Katso yhteystiedot.
Topparoikan rautatiekalusto
Lahden Rautatieharrastajat Topparoikalla on kunnostettavanaan erilaista museojunakalustoa. Kalustoa yhdistyksellä on ollut jo 1990-luvulta saakka.
Yhdistys sai vuoden 2020 alussa Päijänne Leaderilta avustusta kolmivuotiselle vaunujen kunnostushankkeelle sekä Tve3-dieselveturin hankintaan. Rahoituksen antavat yhdessä EU, Suomen valtio ja kunnat. Avustussummasta yhdistyksen omaosuus koostui palkattomasta talkootyöstä. Hankkeesta Topparoikalle myönnettiin Päijänne Leaderin myöntämä SISU-tunnustus hyvästä työstä. Hanke päättyi vuonna 2022, mutta vaunujen kunnostus ja ylläpito jatkuu edelleen. Kesällä kaluston seisontaraide Vierumäen ratapihalla kunnostettiin.
Nykyisin omistuksessa oleva kalusto:
Lähiliikennevaunu Ei 22319
Vaunu on valmistunut vuonna 1950 100 paikkaiseksi pikajunan päivävaunuksi. Teräsvaunujen lisääntyessä vaunuja muutettiin lähiliikenteeseen soveltuviksi 1972-74. Vaunujen sisustusta muutettiin tilajärjestelyin ja vaunu sai kernipenkit ja mm. pariovet. Vaunussa on ollut erilaisia lämmitysmuotoja jotka ovat säästyneet remonttien jälkeenkin. Alkuperäinen vesikiertolämmitys on toiminut eteisessä olevan lämmityskattilan voimin tai höyryveturista saatavan höyryn avulla. Vetokaluston kehittyessä vaunuun on rakennettu myös sähkölämmitys, joka sai virtansa 1500 V jännitteellä sähköveturista. Vaunu on hylätty joulukuussa 1987. Topparoikkalaiset pelastivat vaunun Imatrankosken romuttamolta 1990-luvulla. Vaunun omistajaksi jäi VR/Rautatiemuseo. Vaunu oli deponoitu Topparoikalle kunnossapitovastuulla. Vaunu siirtyi Topparoikan omistukseen vuonna 2020. Topparoikan yleisöpäivänä varikolla 1997 vaunu toimi näyttelytilana. Lahden Rautatiepäivinä 2007-2009 vaunu toimi elokuvateatterina ja vaunussa esitettiin rautatieaiheisia filmejä.
Vuosina 1996-97 vaunulle suoritettiin kunnostustoimenpiteitä. Vaunun lahonneet ulkoseinäpanelit uusittiin, yhden ikkunan lahonneet tukirakenteet korjattiin, rikkoutuneet ikkunat korvattiin ehjillä ja vaunun ulkoseinistä poistettiin vanhat maalit ja ne maalattiin kertaalleen. Lisäksi vaunun sisälle asennettiin uudet lattiamatot. Vuonna 1997 kunnostuskohteena oli vaunun katto. Katon vanhat massaukset poistettiin ja katolle kiinnitettiin uusi huopakate.
2000-luvulla vaihdettiin vaunun ulkopaneleita ja keväällä 2011 sisälle asennettiin lähiliikennepenkit. Vuonna 2015 vaunu siirrettiin Lahdesta Vierumäen asemalle muun kaluston mukana. Keväällä 2020 aloitettiin vaunun kunnostus ikkunoiden vaihdolla. Samalla korjattiin vaunun runkopuita. Vaunun eristeet ja ulkopanelit uusittiin ja maalattiin. Vaunun alusta on ruostesuojattu sekä maalattu alkuperäiset alustamerkinnät. Ovet ja ikkunapuut on korjattu, ikkunoita on vaihdettu ehjiin.
Vaunu on kunnostettu myös sisältä. Vaunuun on asennettu uusi lattiapinta, katto ja seinät on maalattu. Vaunun sähkölämmitysjärjestelmä on poistettu käytöstä, mutta vaunussa on puulämmitys vesikiertoa varten.
Vaunu on kunnostettu liikennöintikuntoon ja se on katsastettu vuonna 2023.
Opetusvaunu A26 (Moottorivaunu Ds2 10)
Oma erikoisuutensa puuvaunujen joukossa on entinen moottorivaunu Ds2 10. Rautatieharrastajat pelastivat vaunun Imatralta vuonna 1990.
Valmistettu vuonna 1933 paikkaisena puumoottorivaununa. Lempinimi ”Puumotti”. Toiminut sivuratojen, esim. Heinolan radan matkustajaliikenteessä ja sodan aikana rintaman välittömässä läheisyydessä. Moottorina oli 150 hv MAN-diesel, joka pyöritti generaattoria ja 550 V sähkömoottoreita teleissä. Suurin nopeus eli sn 75 km/h. Vaunu on muutettu Ammattienedistämiskeskuksen opetusvaunuksi A 26 vuonna 1957.
Topparoikan omistuksessa vaunu on toiminut mm. vuonna 1993 yleisöpäivänä videoiden esitysvaununa sekä näyttelyvaununa. Vuodesta 2016 lähtien se on toiminut esittelyvaununa Vierumäen Rautatiepäivässä.
Opetusvaunun kuntoon saatiin kohennusta kesällä 2006, kun sen pahoin vaurioituneita kattotuoleja sekä kattohuopa uusittiin.
Matkatavaravaunu Fo 22547
Neliakselinen vihreä konduktööri- ja matkatavaravaunu on valmistettu Pasilan konepajalla vuonna 1950. Ennen hylkäämistään vuonna 1987 sitä käytettiin Kirkkonummen tilapäisenä tavaramakasiinina asematunnelityömaan ajan. Rautatieharrastajat pelastivat vaunun romutukselta Imatralta vuonna 1990. Vaunun keskellä on iso yhtenäinen tila, jossa koirille häkit ja koukut polkupyörille. Päätykopeissa ollut myös nestekaasulämmitys.
Vaunun pääasiallisena käyttötarkoituksena oli – suuren sisätilansa ansiosta – toimia näyttelyvaununa. Vaunu on toiminut yhdistyksen esittelyvaununa useissa tapahtumissa 2000-luvulla, mm. varikolla sekä Salpausselän seisakkeella mm. Classic Motorshow-tapahtumissa. Vaunu oli deponoitu Topparoikalle kunnossapitovastuulla. Vaunu siirtyi Topparoikan omistukseen vuonna 2020.
Katon kunnostus 1995 käsitti katon toisen päädyn lahonneiden puuosien uusimisen ja uuden huopakatteen asentamisen.
Vaunu kunnostettiin ulkoisesti vuosina 2007-2010. Vaunu siirrettiin 2007 Lahdessa Mytäjäisen veturivarikon kääntöpöydän raiteelle veturitallin kupeeseen työskentelyn helpottamiseksi. Tuolloin uusittin vaunun seinän runko-osia sekä paneleita. Topparoikka ry:n 20-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen lauantaina 8.11.2008 huomioitiin Esa Myyryn kunniakas käsityö Fo-vaunun kunnostamisessa. Yhdistys otti huomioon Myyryn johdolla suoritetun kunnostustyön kiinnittämällä vaunun kylkeen irrotettavat ESA-messinkikirjaimet.
Vaunu siirrettiin muun kaluston mukana Vierumäelle vuonna 2015. Päijänne Leaderin kolmivuotisen avustuksen turvin vaunun kunnostus jatkui Vierumäellä vuonna 2021. Vaunun maalattiin, ikkunoita ja ovia uusittiin. Sisällä putsattiin ja maalattiin metallinen lattia. Seinät ja katto maalattiin. Alusta on ruostesuojattu sekä maalattu alkuperäiset alustamerkinnät. Vaunun sähköt uusittiin ja akut testattiin.
Vaunu on kunnostettu liikennöintikuntoon ja se on katsastettu vuonna 2023.
Puukoriset tavaravaunut
Katettu tavaravaunu BG 030004
Vaunu on muutettu maaliskuussa 1973 Gb-vaunusta 52153, joksi se on Pasilan konepajalta valmistunut 1933. “Vihreä G” on toiminut yhdistyksen työkalu- ja materiaalivarastona. Vaunu on tullut yhdistykselle todennäköisesti vuonna 1994.
Vuonna 2010 kohdistettiin Gb-tavaravaunuun kunnostustöitä: vaunuun vaihdettiin uudet pystypalkit sekä toisen oven paneelit uusittiin. Rautaosia puhdistettiin ruosteesta sekä käsiteltiin ruosteenestolla. Samana vuonna vaunu sai uuden kattohuovan.
Katettu tavaravaunu BG 030238
Ruotsissa 1952 valmistunut vaunu on ollut alkujaan Gb 57588 ja muutettu Bg-vaunuksi kesäkuussa 1980. Yhdistys sai vaunun vuonna 1994 yhdistys sai VR:ltä käyttöönsä vanhan BG vaunun, jossa nykyisin varastoidaan lähinnä puutavaraa. Aikoinaan VR:n geologiselle osastolle sisustettu, sisällä mm. säilytyshyllyjä.
Työkuntavaunu Bt 01390 (lisätietoja myöhemmin)
Tve3 473 -dieselveturi (lisätietoja myöhemmin)
Yhdistyksen aiemmin kunnostamaa kalustoa:
Tr1 1047
Etv-Rto 23
Efi 22378
Mukaan talkoisiin
Kalustoa kunnostetaan pääasiassa talkoovoimin ja kaikenlainen talkooapu on tärkeää. Kunnostus-/talkootoimintaan voi osallista oman osaamisen ja ajankäytön mukaan. Talkoot pidetään pääasiassa viikonloppuisin sekä erikseen ilmoitettavina aikoina. Talkoolaisille on tarjolla tietysti virvokkeita ja pientä naposteltavaa!
Tervetuloa mukaan talkootoimintaan! Lisätietoja: info@topparoikka.net
Yhdistyksen kalusto sijaitsee yhdistyksen kerhotiloina toimivan Vierumäen rautatieaseman ratapihalle, mihin ne siirrettiin Lahden Mytäjäisten varikolta syksyllä 2015. Tavoitteena on saada yhdistyksen museojunakalusto liikennöintikäyttöön Heinolan radalle.
Kalustoa on aiemmin kunnostettu vuosina 1990-2011 yhdistyksen tiloissa ja varikon kääntöpöydällä. Yksittäisistä kunnostuksista suuritöisin oli höyryveturi Tr1 1047 ”Risto” vuonna 1990. Se siirrettiin vuonna 2020 Lohjalle. Muita ovat mm. puinen konduktööri- ja matkustajavaunu EFi 22378 (1990-luku) sekä lumiaura Etv-Rto 23 (2013).
Etelä-Suomen Sanomat 17.8.2020 (juttu lehden tilaajille)
Rautatieharrastajat kunnostavat puista junavaunua talkoovoimin – tavoitteena saada oma juna kulkemaan.
Vierumäen rautatieasema
Vierumäen asema sijaitsee ratakilometrillä 161 + 727 Lahti-Heinola radalla, Heinolan kaupungissa. Asema avattiin vuonna 1932. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968. Nykyisin asemalla pysähtyvät Lahti-Heinola-radalla liikennöivät museojunat.
Aseman edustalla olevalla sorapohjaisella ratapihalla on vielä neljä läpiajettavaa raidetta sekä vuonna 2019 asennettu museaalinen ääni- ja valovaroituslaitos.
Vuodesta 2018 lähtien Topparoikka on pitänyt radan valmistumisen kunniaksi asemalla vuosijuhlaa avoimien ovien ja museojuna-ajon muodossa.
Lue lisää Heinolan radasta.
Asemarakennuksen, ratavartijan mökin, saunan ja tontin muut rakennukset omistaa paikallinen puualan yritys Versowood Oy.
Aseman osoite: Asematie 16, 19110 Vierumäki. Avoinna sopimuksen mukaan tai erikseen sovittuina aikoina.
Topparoikka-lehti
Topparoikka-lehti on Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n puhtaasti talkoovoimin tehtävä jäsenlehti. Vuodesta 1990 ilmestyneen Topparoikka-lehden pääasiallisena tehtävänä on ollut kertoa erityisesti Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson rautatieliikenteen historiasta ja nykypäivästä sekä laajentaa käsitystä sitä julkaisevan yhdistyksen Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n toiminnasta. Lehden saat jäsenetuna liittymällä Topparoikkaan.
Viimeisimmät ilmestyneet lehdet:
Nro 44 1/2024
Nro 43 1/2023
Haluatko kirjoittaa artikkelin tai lähettää kuvia julkaistavaksi Topparoikka-lehteen? Ota yhteyttä info(at)topparoikka.net osoitteen kautta. Myös palaute, kehitysideat yms. lehteä koskevat viestit ovat tervetulleita.
Pienoisrautatie
Vesijärven sataman pienoisrautatie
Vesijärven satamaa kuvaava pienoisrautatie rakennettiin syksyllä 1992 Lahden historiallisen museon toimeksiannosta Vesijärvi, luonto ja ihminen -näyttelyyn, joka järjestettiin historiallisesssa museossa 5.11.1992-10.1.1993. Rata esittää Lahden Vesijärven asemaa ja satamaa mukaillusti 1920-30-luvuilla.
Näyttelyn jälkeen rata siirtyi Topparoikalle ja on sen jälkeen toiminut yhdistyksen kerhoratana kiertäen lukuisissa pienoisrautatie- ja muissa tapahtumissa.
Pienoisrautatietä säilytetään Topparoikan kerhotiloissa ja sitä kunnostetaan ja ehostetaan tarpeen mukaan kerho- ja talkooilloissa.
Kuvaus: Lahden Vesijärven asema ja satama n. 1920-30-luvuilla
Valmistuvuosi: 1992 – rataa kunnostettu sittemmin useita kertoja
Mittakaava: 1:87 eli H0
Kiskotus: Märklin M-kiskoitus – kolmikiskojärjestelmä
Kalusto: pääasiassa saksalaisvalmisteista, muutamia itse tehtyjä suomalaisia ruskeita puuvaunuja (valm. v. 2008) ja useita G-vaunuja (valm. v. 2013)
Rakennukset: asema tehty oikeiden piirustusten pohjalta, muita rakennuksia on tehty mm. itse mittaamalla
Alustan koko: 3 m x 1,2 m
Raidekaaviot – esikuva ja malli
Lisää kerhoradasta Topparoikka-lehdestä 1/2013